Syysloma alkoi eilen ja minun osallani se tarkoittaa viikon mittaista yksinoleskelua. En todellakaan valita, sillä minä kerta kaikkiaan rakastan yksinolemista. Kukaan ei ole valittamassa mistään ja voi touhuta ihan vapaasti kaikkea ilman, että joku on vahingossa tai vähemmän vahingossa kyttäämässä. Okei, en mie ihan yksin ole. Kolme eläinotusta hyörii täällä minun kanssani. Yksi kissoistamme on vielä niin pentu, että sen perään saa koko ajan olla katsomassa. Niin ja sitten, kun se tykkää vähän haastaa riitaa meidän vanhemman kissamamman kanssa... Niitäkin siis saa erotella toisistaan. Mutta kaiken kaikkiaan ihastuttava viikko tulossa. Eräs kaverinikin tulee keskiviikkona ja luvassa on naurua, elokuvia ja muuta sekopäistä jutustelua. Ai että minä sitten rakastan lomia! (Nyt tuli vaihteeksi ihan iloinen pätkä mun elämästä :>)

*musiikkia --> klikkaus --> Pirates of the Caribbeanista* Rakastan

Taas äiti. Taas se tuli pilaamaan kaiken. Isä oli meillä tänään, mikä oli tietenkin suuri ilo minulle. Voi jestas, että aikuiset joskus osaa tehdä asioista kauhean monimutkaisia. No kyllähän se juttu siinä nyt meni ihan okei, molemmat  jutteli ihan asiallisesti. Mut äiti rupes sitten jotain hemmetin *askaa puhumaan siinä mun ulkonäöstä. Mä oon muutenkin melko herkkä tässä asiassa. Lupaavasti alkanut päivä päättyi täydelliseen tuhoon. Mä en oikeesti enää ymmärrä mun äidin ajatusmaailmaa.

Do you ever want to run away? Do you lock yourself in your room? With the radio on turned up so loud that no one hears you screaming.

Kun nyt tuo eilinen meni vähän kriisiksi, niin onneksi tämä päivä menee ja/tai on menossa parempaan päin. Kaverit on mukavan piristäviä ihmisiä. Ja toivottavasti illalla teatterillakin menee hyvin. Ihan näin roolijakojen sun muitten puolesta. No jaa, siellä on kyllä yleensä aina ihan mukavaa. Ei tarvitse kotona kyhjöttää ja istuskella koneella, vaan voi antaa sisäisen näyttelijähenkensä päästä esiin. ^^ No ei nyt sentään, hauskanpitoa ja harrastusta se nyt suurimmaksi osaksi on. Sori tämä lyhyt viestinpätkä, mutta nyt ei vain enempää lähde irti pääkopasta.

Time to take some action. Time to find some sand and sky. I have strong gut reaction. I wanna grab all the wind and fly. Time to take some action. I need a sunny day all right.

Nyt ei mee hyvin. Ei todellakaan. Äidin miesystävä on meillä ja meidän oma isä tuli käymään. Mä en ollu paikalla kattomassa miten kävi heidän tapaamisessaan mutta sen jälkeen sain katsella kuinka oma isä lähti melko vakavana pois meiltä. Ei todellakaan mikään hieno tunne. Nyt mä olenkin ihan helvetin vihainen äidilleni. Se olisi voinut ilmoittaa, että sen oma rakas hani on käymässä. Tältäkin sisäiseltä tuskalta oltais säästytty. Isä ois tullu mun pikkusiskon syntymäpäivien takia. Mut nyt taitaa sekin jäädä kokematta. Mä kyllä huutaisin äidille ihan mielelläni nyt, mutta taidanpa säästää iltaan, kun kaikki vieraat on lähteny. Musta se vaan on niin väärin, kun tollasia asioita tehdään. Mä en halua olla aikuinen. Mä en halua, että musta tulee tommonen *****. Mua itkettää vähän. Mut ehkä mä nyt olen niin tyhmä ja kätken kyyneleet tietokoneen kätköihin. Kiitos äidin, koko päivä on pilalla.

Things are not what they used to be. Missing one inside of me. Deathly lost, this can't be real. Cannot stand this hell I feel.   

Tässä päivässä on noita molempia. Koulussa nyt meni miten meni, suunnistamassa tosin oli kivaa. Juteltiin yhden kaverini kanssa hämähäkkiperheistä (^^), valinnaisaineista ja arvosteltiin aika tiukkaan tyylin opettajia. Lue: itse voisin ihan hyvin vaihtaa luokanvalvojani vaikkapa nykyiseen bilsanopettajaamme. Eli toisin sanoen opettajista kävimme läpi huonot ja hyvät puolet. No joo, se siitä. Suunnistuksessa löysimme tämän juttelun lomassa kolme rastia + yhden ylimääräisen, jota meidän lapussamme ei ollut. Kotiin päästyäni riitelin aika railakkaasti pikkusiskoni kanssa. Osaa toisinaan meinaan olla hyvin ärsyttävä. Nyt se sitten rupesi poraamaan jostain jäätelöstä >.<' No en mie sille paljon huutanut, ihan vähän vain. Se tietenkin väittää toista. Muuten onkin tämä koulun jälkeinen aika sujunut rauhallisesti. Ranskan ja historian läksyjä tehdessä, koneella ollessa ja tätä kirjoitellessa. Ja näin on saatu taas yksi tylsä teksti pääni sisältä ulos.

It seems like everyday I make mistakes. I just can't get it right. It's like I'm the one you love to hate. But not today.